Johtajan katsaus

 Viime ajat ovat olleet kuntayhtymän alueen päättäjille sekä virkamiehille työlästä aikaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen pyörteissä on kyettävä tekemään tulevaisuuden sukupolvien elämään vaikuttavia ratkaisuja. Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymässä on painopiste ollut nimenomaan jäsenkuntien välisen sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämisessä sekä lähipalvelujen turvaamisessa.

Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymässä on muiden toimijoiden tavoin odoteltu kansallisia päätöksiä terveyden- ja sosiaalihuollon lakiuudistusten aikataulusta. Terveydenhuoltolaki astunee voimaan vuoden 2011 alusta, uusi sosiaalihuoltolaki vuonna 2013 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki vuonna 2013.

Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymää on kehitelty kunta- ja palvelurakenneuudistuksen hengessä niin, että jäsenkuntien palvelujen tuottajat ovat yhdessä kuntayhtymän kanssa pohtineet yhteisten alueellisten tehtävien tarvetta ja toteuttamista. Lisäksi kansallisen Kaste-ohjelman alaisten kehittämishankkeiden ja strategisen suunnittelun avulla on kuntayhtymässä valmistelu useita alueellisia kokonaisuuksia, kuten alueellinen lastensuojelusuunnitelma ja mielenterveysstrategia 2010–2015. Nämä alueelliset suunnitelmat on tarkoitus kytkeä toisiinsa ja näin toimimalla voimme parhaiten vahvistaa väestömme hyvinvointia.

Kuntayhtymään investoiminen vaikeutui keväällä 2009, jolloin taloudellinen taantuma puhutteli sekä jäsenkuntia että kuntayhtymää. Taantuman vaikutuksien arveltiin jatkuvan lähivuosina ja kuntayhtymän kehittäminen tuli siinä vaiheessa entistä haasteellisemmaksi. Kuntayhtymässäkin uusien tehtävien perustaminen jouduttiin siirtämään seuraaville vuosille. Jäsenkunnat puolestaan kamppailivat taantuman keskellä useiden samanaikaisten muutosprosessien kanssa, joista yksi haastavammista oli uusien organisaatioiden luominen niin, että sekä sosiaali- että terveydenhuollon toiminnot sijoittuivat kunnan hallintoon.

Alueellinen kehittämistyö sekä palvelujen järjestäminen pääsi vuonna 2009 vähitellen vauhtiin ja kuntayhtymä toimi katalysaattorina monissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä koskevissa hankkeissa. Muutostyö vaatii aina aikaa ja kärsivällisyyttä, kuten esimerkiksi etälääketieteellinen palveluhanke Doctagon Oy:n kanssa osoitti. Ennen kuin tämä etälääketieteellinen yhteistyö käynnistyi, kävimme kuntayhtymän alueella useita tunteita ja ajatuksia herättäviä keskusteluja. Ensikäden tiedon mukaan palaute kentältä on ollut myönteinen. Ensimmäinen Doctagon-pilotin puolueeton väliarviointi valmistuu elokuussa.

Vuosi 2009 merkitsi kuntayhtymän toiminnan käynnistämistä ja oman roolin etsimistä. Kuntayhtymälle oli asetettu suuria odotuksia ja toisaalta uusi organisaatio oli joidenkin mielestä epäselkeä. Uuden toiminnan aloittaminen on aina vaativa oppimisprosessi, jossa yhteistyökumppaneiden ajatukset ja toiveet ovat tärkeitä. Kuntayhtymän rakenne muotoutui osaltaan vuonna 2009 ja tarvitaan enemmän yhteistyötä ja voimavaroja, jotta kuntayhtymän lopullinen positio löytyy. Varsinaisen sisällön kehittäminen on vielä vaativampi tavoite.

Vuoden 2010 keväällä on alkanut vuoden 2011 talousarvion valmistelu sekä seuraavien vuosien toiminnan suunnittelu. Tilaajana K5:n ostoslistalta löytyy muun alueellisia virkoja, etälääketieteellisiä kokeiluja ja tilaajan (K5) ja tuottajan (jäsenkunnat) välisen yhteistyön kehittämistä. K5 on huolissaan myös alueemme sosiaali- ja perusterveydenhuollon henkilöstön rekrytoinnista nyt ja lähitulevaisuudessa. Kuntayhtymämme kehittämistyön ensimmäinen päämäärä on vuosi 2013, jolloin terveydenhuollon lakiuudistukset ovat voimassa. Nykyisessä muodossaan K5 harjoittelee tilaamista ja toisaalta yhteistyössä jäsenkuntien kanssa haluaa varustaa alueemme lähipalveluja tuottavan koneiston huippukuntoon, jotta väestön palveleminen onnistuu myös jatkossa. Tulevaisuuden avainsanoja tulevat olemaan terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä toiminta.

Perusterveydenhuollon kivijalka tulee edelleen olemaan toimivat ja toimintaansa uudistavat terveyskeskukset, mutta jos jäämme vain odottelemaan, voimme yhä vähemmän vaikuttaa lähipalvelujen turvaamiseen tulevaisuudessa. Jäsenkuntien käytettävissä oleva rahasumma ei tulevaisuudessakaan kasva, joten yksi ratkaisu on palvelujen sisältöjen ja toimintatapojen muuttaminen niin, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat vievät koko osaamisensa asiakkaiden ja omaisten käyttöön.

Maalahti, 7.5.2010

Jarkko Pirttiperä
Johtaja