|
Johtajan katsaus
Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymässä sovelletaan palvelujen järjestämisessä ns. tilaaja-tuottaja – mallia, joka on yksi tapa järjestää palveluja. Kuntayhtymä toimii tilaajana, mikä tarkoittaa, että kuntayhtymä päättää palvelujen laajuudesta, laadusta ja tuotantotavasta yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymä voi järjestää toiminnan siten, että palvelut järjestetään omana tuotantona, jäsenkuntien toimesta tai kolmannelta osapuolelta hankittavana ostopalveluna.
Kuntayhtymän palvelurakennemalli koostuu lähipalveluista, alueellisista palveluista (K5-palvelut) sekä erikoistason palveluista. Jäsenkunnat vastaavat lähipalveluiden tuotannosta ja alueelliset palvelut sisältävät perustasolle tuotettuja erikoispalveluja, joiden tuottamiseen tarvitaan peruskuntaa laajempi väestöpohja - K5:sen yhteistoiminta-alue.
Uudet alueelliset hoitopalvelut
Kuntayhtymän ensimmäisiksi yhteisiksi alueellisiksi tehtäviksi vuodesta 2011 lähtien valittiin päihdekoordinaattorit sekä puheterapeutti. Yhteistyössä Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kanssa on käynnistetty myös liikkuvan palliatiivisen hoitajan tehtävät.
Päihdekoordinaattoreiden työ on sisältänyt terapeuttisia keskusteluja yksilöiden, parien sekä perheiden kanssa. Käynnit ovat olleet vastaanotto- sekä kotikäyntejä. Päihdehuollon asiakkaat ja heidän omaisensa ovat saaneet palvelua ”ensimmäisellä luukulla”.
Ruotsinkielistä väestöä palveleva alueellinen puheterapeutti aloitti tehtävässään 1.2.2011. Alueellinen puheterapia-palvelu oli suunnattu ainoastaan lapsille ja nuorille. Puheterapia-lähetteiden määrä oli suuri vuonna 2011 ja puheterapeutin työajasta on suurin osa käytetty lasten puhe- kieliongelmien kartoitukseen, neuvontaan sekä vanhempien ohjaukseen.
Palliatiivinen sairaanhoitaja on antanut kivunlievitykseen sekä palliatiiviseen hoitoon liittyvää koulutusta hoitohenkilöstölle sekä lääkäreille.
Myös alueellinen tähystystoiminta on käynnistynyt Maalahti-Korsnäsin terveyskeskuksessa.
Alueellisen mielenterveysstrategian toimeenpano
Alueellisen mielenterveysstrategian toimeen pano oli vuoden 2011 suurimpia haasteita, jossa tarkoituksena oli tuoda ja kehittää erikoistason palveluja alueen väestölle. Psykososiaalinen yksikön tulevaa toimintaa esiteltiin syksyn 2011 aikana muun muassa jäsenkuntien perusturvalautakunnissa. Psykososiaalisesta yksiköstä on tullut osa kuntayhtymän toimintaa 1.1.2012 alkaen.
Etälääketieteellisten palvelujen pilotointi
Yhteistoiminta-alueemme on toiminut edelläkävijänä etälääketieteellisten menetelmien pilotoinnissa vanhustenhuollossa. Doctagon-kokeilussa mukana olleissa yksiköissä syntyi uusi hoidollinen kulttuuri, jossa vaikeasti sairaita asiakkaita on aikaisempaa enemmän pystytty hoitamaan omassa, turvallisessa yksikössä. Doctagon-konseptiin tuli mukaan uusia yksiköitä ja vuonna 2011 kaksitoista vanhustenhuollon yksikköä käytti etälääketieteen palveluja. Palvelun parissa oli vuonna 2011 noin 260 potilaspaikkaa.
Kuntien maaseutuhallinto siirtyi osaksi K5:sta
Maataloushallinnon siirtymistä kuntayhtymän alaisuuteen valmisteltiin sekä jäsenkunnissa että kuntayhtymässä vuoden 2011 aikana. Maataloushallinto siirtyi 1.1.2012 alkaen kuntayhtymän alaisuuteen omaksi jaostoksi omine lautakuntineen. Alueen maatalousyrittäjät esittivät myös toiveen kuntayhtymän järjestämästä työterveyshuollosta, jossa maatalouden vaativat olosuhteet otettaisiin entistä paremmin huomioon.
Työ jatkuu
Kuntayhtymän tilaaja-tuottajatyöryhmä on toiminut aktiivisesti ja määritellyt tehtäväkseen muun muassa jäsenkuntien ja kuntayhtymän välisten sopimusten (esimerkiksi perussopimus ja tilaaja-tuottaja -sopimus) kehittämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan raportoinnin yhtenäistämisen. Työryhmä tutustui myös alueellisen palvelusetelin käyttöönottoon.
Kuntayhtymän kasvun siemenet kylvettiin vuonna 2011 ja samalla pohdinta tulevaisuuden menestystekijöistä aloitettiin. Kun Rannikko-Pohjanmaan yhteistoiminta alue on viritetty huippukuntoon, toimivat psykososiaaliset palvelut joustavasti, vanhustenhuollon palveluja tukee yhteinen alueellinen suunnitelma, terveyskeskukset toimivat edelleen kansanterveystyön osaamiskeskuksina ja geriatrian osaamiskeskus on toiminnassa.
Maalahdessa 1. maaliskuuta 2012
Jarkko Pirttiperä
Johtaja
|
